baga surguuli

Odoo hiij baigaa tusul baga surguuli.
1 ees 6r angiin tus bur 3 bulegtei niit 18, tegeed 1 angid 30n huuhed gej tootsoologdoj baigaa yum.
Niit talbai 5500meter kvadrat. Tema "Togloj boloh baga surguuli".
Surguuli bol zuvhun hicheel hiih gazar bish gej boddog. Bid nar anh 1r angid orohdoo hicheel hiih yamar goy yum be, sonirholtoi yum baina, ulam ihiig medej avay gesen bodoltoi baisan uu?
Hicheel hiih ni minii uureg, bi ene medlegiig l olj avahgui bol minii ireedui haranhui baina, tsaashdaa amidralaa avch yavaj chadahgui geh meteer uureg hariutslagaa uhamsarlan 1r angid orson uu?

Geheesee iluu surguuli deer ochvol zunduu olon huuhed baigaa sonirholtoi yum yarij, shine naiztai bolj, hicheel taraad hamt togloh bolohoor, tiim bolohoor l surguuli gej goy gazar baisan sanagdah yum. Baga angiin dursamj geheer naiz nartaigaa gadaa baavgain chihdej, dees togloj baisan ni, bas surguuliin koridort huutsulduj baisan ni geh met dursamj iluutei uldjee.

Surguulid deeree olon zuild suraltssan. Huntei yaj haritsahiig, hariutslagaa yaj huleehiig geh metchilen. Togloj baihdaa bid olon zuiliig uuriin medelgui oilgoj, suraltsaj baidag.

Yagaad surguuli bol hicheel nomiin gazar gesen uzel barimtlal togtson yum be?

Hicheelee taraad surguuli deeree togloj iluu ih tsagiig naizuudtaigaa unguruuh heregtei. Japand gadaa togloj baigaa huuhduudiig harah ni tiim ch elbeg bish baidag. Tsetserlegt hureelend togloj baigaa huuhdiin hajuud zaawal eej ni yum uu aav ni sahij baidag. Baga surguuliin huuhdiig hulgailah, alah geh met gemt hereg elbeg baidag uchraas, etseg ehchuud ni huuhdee avahaar irne. Hicheel duuslaa l bol gertee harih gesen amidraliin hev juramarhuu zuil end baina. Japand humuus hojuu gerlej tsuuhun huuhed turuuldeg, undur nastnaar duursen oron bolood baina. Turultiin too huvi prosent bagaslaa geed l niigmiin asuudal uusgeed l. Deerees ni dund surguuliin huuhduud (baga, ahlah surguulid ch gesen ) deerelhuuleh bolon ger buliin asuudlaas bolood amia horloh tohioldol olon. Huuhed murtluu amia horlono gej baij boloh uu? Huntei yaj haritsahaa medehgui gertee gantsaaraa ussun huuhduud heterhii olon baih yum. Tedend iluu olon naiz oilgoj yariltschihaar hun, bas nuhtsul baisan bol uhelguigeer asuudliig shiidej bolmoor l baih yum.

Huuhdee gadaa togluul, iluu olon huntei orchind bailga gej helmeer baih yum.

Ene udaagiin tema " Togloj boloh baga surguuli"

Hicheelee taraad, zavsarlagaanii tsagaar setgelee hanatal togloj boloh ayulgui, sonirholtoi orching japan huuhduuded uguud, eej aavd ni bitgii sanaa zovdoo end bid nar harj handaj baiy, huuhdee 2 tsag martaad ajlaa hii geed helchih bagsh nariig ajild avah heregtei baina.

Minii huvid ene ni zugeer l 3 kursiin ekhnii hagasiin daalgavar bolovch, jinkhneesee iim barilga barigdahgui ch, sonirholtoi ideag bagsh nart presentation hiih yostoi. Tedniid huleeh zuvshuuruuleh yostoi.

uchigdur midterm ee huraalgasan. zurgiig ni tavilaa