Hudal Unen

Herev A bish ni unen bol A ni hudal
Herev A bish ni hudal bol A ni unen
Herev A ba B ni unen bol A ni unen bas B ch unen
Herev A ba B ni hudal bol A ni hudal esvel B ni hudal
Herev A esvel B ni unen bol A ni unen esvel B ni unen
Herev A esvel B ni hudal bol A ni hudal bas B ni hudal
Herev A baival B ni unen bol A ni hudal esvel B ni B ni unen
Herev A baival B ni hudal bol A ni unen B ni hudal

A baival (A esvel B)-g batlay:)
A baival (A esvel B) ni hudal gej uzev
A ni unen
A esvel B ni hudal
A ni hudal
B ni hudal

!1 muchirt A ni unen, hudal gesen esreg utga garsan tul A baival (A esvel B)ni hudal bish.
Uuruur helbel unen yum. Batlav.

Office building

Odoo hiij baigaa office building. Aylal juulchlaliin companii barilga buguud urd ni tsetserlegt hureelen baisan gazriig shinechlen barihaar tuluvlugdsun. Galt teregnii buudlaas ireh humuust uuriin companiig iluu ih tanij meduuleh zorilgoor barilgiin dunduur yavj unguruh zam hiisen. Dut zam bolohoos gadna, barilgiin dunduur garch ungursnuur 2 taliin tom hemjeenii shopping windowoos tuhain companii tuhai medej avna. Ene zamiig baigaliin gerleer gereltuulehiin tuld 3 shirheg wellhole hiiv. Wellhole gedeg ni 2 davhar bolon tuunees deesh baringiin, 1davhriin taaziig alga bolgoj uusgesen tom oron zaig helne. Zamiig baigaliin gerleer gereltuuleh, tsagiin uurchlultuur orj irj bui gereliin hemjeeg togtvortoi bailgah uudnees 3 dugui wellhole iig har mandah, jargah baigaliin zug chigt taaruulan zuruulev. ehnii wellhole ni ugluu, daraagiih ni ud dund, 3dahi ni udees hoish gerel nevtruulne. Designii uudnees dugui helbertei bolgov. Orj irj bui gerel 3 huvaagdaj iluu goy haragdana. Hun ireh taliin hana 3metreer setback hiij narnii gerel hurehgui hoid zugiin talbaid iluu ih narnii gerel orj irne. Urd zugiin hana ni 2merteer set back. Office ruu shuud orj ireh narnii gerliig baga zereg suuderlene. Office ruu narnii shuud tusgal orj irehed ajillah orchin haluun bolj agaarjuulacj cooler ih ajilluulah shaardlagatai boldog.

Buh yum tur zuuriih

Solomon haanii ulger
Solomon haan ih turgen uurtai buhimddag, tulgarsan asuudliig shiidverleh gej yaardag baijee.
Solomon haanii eej tuund urgelj "buh yum tur zuuriinh"gej heldeg baiv. Asuudliig shuud shiidverleh gej yarah hereggui, bodoj baih yavtsad ch gesen asuudal shiidegdej baidag uchraas sanaa zovj buhimdah hereggui, asuudal zovlon bol tur zuuriinh gej huugee taivshruuldag baiv. Tegeed huudee "BUH YUM TUR ZUURIIH"gej bichsen bugj ugchee.On jiluud ungurch haanii eej nas barj gene. Haan tuunii daraa buhimdaj -eej nadad buh yum tur zuuriih gedeg baisan haana baina. asuudal bol munhiih, baisan, baina ,baih ch bolno hemeeh uurlaj eejiinhee ugsun bugjiig tailj shidev. Bugj unhursuur hanand tulaad butsaad haanii umnu irj togtov. Haan bugjuu avch hartal dotor tald ni neg bichig bailaa."CHINII ENE BUHIMDAL CH GESEN TUR ZUURIIH" gesen baijee:)

Bunny grows...........

Tejeej ehleed yag 2 sar 8 honog bolj baina. Anh avsanaa bodvol tomorch, ulam huurhun bolson, ih iddeg sahilgagui bas aashtai bolson. Nadad dasaj ugluu sereedeg bolson. Garan deer 6 sorvi uldeeseniig es tootsvol gaihaltai sain huuhed baisan:) Us ni guujij, toron dotroo huluu jiij hevtdeg bolson. Talkh, Banana, Belen hoolnii goimon, Zairmag geed minii idej baigaa yumiig idej uzeh gej zutgedeg bolson.

Bath time bunny

Tuulaig usand oruulah shaardlagagui baidag bolovch, sar iluutei usand oroogui bolon asar haluun udur baisniig bodoltsoj uzev. Biore body soap -r ugaaj usnii senseer hataasan:)

baga surguuli

Odoo hiij baigaa tusul baga surguuli.
1 ees 6r angiin tus bur 3 bulegtei niit 18, tegeed 1 angid 30n huuhed gej tootsoologdoj baigaa yum.
Niit talbai 5500meter kvadrat. Tema "Togloj boloh baga surguuli".
Surguuli bol zuvhun hicheel hiih gazar bish gej boddog. Bid nar anh 1r angid orohdoo hicheel hiih yamar goy yum be, sonirholtoi yum baina, ulam ihiig medej avay gesen bodoltoi baisan uu?
Hicheel hiih ni minii uureg, bi ene medlegiig l olj avahgui bol minii ireedui haranhui baina, tsaashdaa amidralaa avch yavaj chadahgui geh meteer uureg hariutslagaa uhamsarlan 1r angid orson uu?

Geheesee iluu surguuli deer ochvol zunduu olon huuhed baigaa sonirholtoi yum yarij, shine naiztai bolj, hicheel taraad hamt togloh bolohoor, tiim bolohoor l surguuli gej goy gazar baisan sanagdah yum. Baga angiin dursamj geheer naiz nartaigaa gadaa baavgain chihdej, dees togloj baisan ni, bas surguuliin koridort huutsulduj baisan ni geh met dursamj iluutei uldjee.

Surguulid deeree olon zuild suraltssan. Huntei yaj haritsahiig, hariutslagaa yaj huleehiig geh metchilen. Togloj baihdaa bid olon zuiliig uuriin medelgui oilgoj, suraltsaj baidag.

Yagaad surguuli bol hicheel nomiin gazar gesen uzel barimtlal togtson yum be?

Hicheelee taraad surguuli deeree togloj iluu ih tsagiig naizuudtaigaa unguruuh heregtei. Japand gadaa togloj baigaa huuhduudiig harah ni tiim ch elbeg bish baidag. Tsetserlegt hureelend togloj baigaa huuhdiin hajuud zaawal eej ni yum uu aav ni sahij baidag. Baga surguuliin huuhdiig hulgailah, alah geh met gemt hereg elbeg baidag uchraas, etseg ehchuud ni huuhdee avahaar irne. Hicheel duuslaa l bol gertee harih gesen amidraliin hev juramarhuu zuil end baina. Japand humuus hojuu gerlej tsuuhun huuhed turuuldeg, undur nastnaar duursen oron bolood baina. Turultiin too huvi prosent bagaslaa geed l niigmiin asuudal uusgeed l. Deerees ni dund surguuliin huuhduud (baga, ahlah surguulid ch gesen ) deerelhuuleh bolon ger buliin asuudlaas bolood amia horloh tohioldol olon. Huuhed murtluu amia horlono gej baij boloh uu? Huntei yaj haritsahaa medehgui gertee gantsaaraa ussun huuhduud heterhii olon baih yum. Tedend iluu olon naiz oilgoj yariltschihaar hun, bas nuhtsul baisan bol uhelguigeer asuudliig shiidej bolmoor l baih yum.

Huuhdee gadaa togluul, iluu olon huntei orchind bailga gej helmeer baih yum.

Ene udaagiin tema " Togloj boloh baga surguuli"

Hicheelee taraad, zavsarlagaanii tsagaar setgelee hanatal togloj boloh ayulgui, sonirholtoi orching japan huuhduuded uguud, eej aavd ni bitgii sanaa zovdoo end bid nar harj handaj baiy, huuhdee 2 tsag martaad ajlaa hii geed helchih bagsh nariig ajild avah heregtei baina.

Minii huvid ene ni zugeer l 3 kursiin ekhnii hagasiin daalgavar bolovch, jinkhneesee iim barilga barigdahgui ch, sonirholtoi ideag bagsh nart presentation hiih yostoi. Tedniid huleeh zuvshuuruuleh yostoi.

uchigdur midterm ee huraalgasan. zurgiig ni tavilaa

Untahiin umnu

Sar garuitai zavsarlasnii etsest blog bichij baisnaa sanav. Hicheel ehleed urdiin adil jaahan zawgui udur honoguud. Ungursun doloo honogt Sarejio baga surguuliig angiaraa yavj uzlee. Hashaagaar ni orood tursun anhnii setgegdel...... Ene baga surguuli bish sum bnaa.............
Mod zuleg geed tsetserlegjuulelt gej yanztai. 20iod jiliin umnuus urguulj tordsoor odoo barag urgamal ni barilgaa orooj ehelsen bna lee. Tiimees dotuur ni alhaj yavahad neg l tokyod baigaa setgegdel turuhgui baisan :)
Unchin huuhdiin asramjiin gazartai tsogtsolbor uchraas huuhduud suraltsaj bas amidardag. Christiin shashinii surguuli baisan bolovch suuliin jiluuded huuhdiin shashin shutlegiin erh chuluug hundetgen shashinii surgaaliig zaahaa bolison. Baga surguulid ni ohid huvguud hamt suraltsdag. Harin asramjiin gazart zuvhun huvguudiig huleej avdag gene. Amidraliin orchin bolon surgalt humuujliin huvid uneheer heleh yumgui bilee. sport bolon hugjimiin, urlagiin tal deer anhaardag ni ilt medegdsen. Etseg eh ni ungursun, hayaj yavsan, esvel ger buliin huchirhiileld urtsun huuhduudiig humuujuulj niigemd gargadag hugjingui ornii baga surguuli.
Mongold baihad ihruudiin tsetserleg geed horoolold baidag baisan. Bagadaa hashaand ni orj toglodog baisnaa sanaj baina. Mongold ch gesen iim goy barilga bariad niigemd tus nemer boloh yumsan gej uuriin erhgui bodogdson. Gehdee minii chadah zuil hyazgaarlagdmal, barilgiin tusul zurag,Planiig ni l gargaj chadna. Undsun ajliig ni bol chadahgui, mungu tugrugnii asuudal geed l buteshgui ih yum garch irne. tegehdee butehgui gej anhnaasaa bodvol ugaasaa buteh yum ch butehgui l bolno. Hezee negen tsagt mongoldoo niigemd nemer bolohoor uuriinhuu chadah leveleer yum hiih yumsan gej bodoj yavah, ter l chuhal baih. Odoo yu ch chadahgui, odoo bol zugeer l chaddag bolohiin tuluu yavj baigaa.
Untahiin umnu neg iimerhuu yum bodoj suulaa.

Ron Mueck

Tereer ehendee huuhdiin nevtruulegt zoriulsan modeluud hiij baisan ba tuunii zorilgo ni buren tugs real barimal buteeh yavdal baij. Tuunii ene chigleliin anhnii uran buteel "Dead Dad" ni jinhene biyiin 2/3 hemjeetei buguud nuruunii us bosom bodit baidlaaraa humuusiin anhaarliig tatsan baina. ene buteeliig hiihdee Ron Mueck uuriinhuu usiig ashiglasan bna!!!!!!!!!

Tuunii hiij uran buteel nadad taalagddag. Hediigeer heterhii boditoi durslegdsen barimaluud ni dotor muuhairam, zarimdaa aimaar haragddag ch gesen barimal gesen ursgal dotor uur salhi salhiluulj baigaa ni gaihamshigtai. Tuunii buteeluud hunii biyiig zuvhun huulbarlaad zogsohgui tuugeer damjuulan olon zuiliig uguulj baina. Hunii biye nuur tsarai hudulguun, nuurnii huviral ni humuusiin tuhain uyiin setgel sanaanii baidaliig bolon ter hunii dotood chanariig ch ilerhiilehdeg.

Hunii biyiig haraad ter hun yamar hun be gedgiig taamaglaj bolno. Targalsan yadarsan tsaraitai biyen deeree sorvitoi huniig haraad 1 zuiliig bodoj baihad eruul chiireg bulchinlag zaluu huniig haraad mun uur medremj turnu. Jiremsen emegtei, har aristan, hugshin hun uvchtei hun geed l ................ Harin end tavisan zurag deerh 2 hugshin nadad taalagdsan.
Bodit hemjeenees ni jijgeer hiisen baigaa ni hun utulj doroitohdoo ulam l oron zai ni jijgerch niigemd ezleh bair suuri ni bagasdag gashuun uneniig helj baigaa baih gej bodoj baina. Nas undur bolson hoinoo ch hani hanindaa baigaa ene 2 hugshin tomoos tom yurtuntsiin haa negtei yadruuhan chimeeguihen yag imgeed zogsoj baigaa......... Tednii harts, bugtiisun nuruu, buuraltsan usnees hun buur uur uuriin gesen messegiig huleen avah bizee.

TOIEC

Erteeriin shagnaliin cardaar 3 nom avsanii 1 ni ene. Minii huvid 900 onoo hurtel uneheer hol baigaa bolovch zorilgo bolgood hicheel hiivel hurehgui yumaa gehed duhuh bolno. Manai surguuliin web study ih sain, minii urd jil onoogoo ahiulahad ih hereg bolson yum. Bas Advanced English B-g songon avsan. Ene jiliin zorilgoo biyluulehed ene nom tus bolno gedegt itgeed zaw tsagaa ashiglan tseejilj ehleed baigaa.

End hicheelee davtchihay.
1) afflict-shanalgah zovooh
affliction of acrophobia
Grief from memory of the death of Fred's wife still afflicted him 10 years later.
The sportsman had been afflicted with knee pain ever since an accident in his youth.
be tormented by fear
be distressed by his failure

2)profess-medeejiin hereg byum shig heleh, uuruu uuriiguu heleh(zugeer l amniihaa zorgoor tom duugarch baigaa gesen utgaar hereglegdene)
medical profession
How can he profess to represent the people when he never talks to them?
Despite professing an in-depth knowledge of the field, candidate was unable to answer basic questions about it.
avow one's beliefs
proclaim one's innocence

3)retain-avch uldeh, hadgalj uldeh, shingen zuiliig uurtuu togtoon barih geh met utgeer hereglegdene
retention of territory
water retentive layer og soil
sustain an organization in the red
The doctors are confident that the patient will retain the use of his leg despite the seriousness of the accident.
preserve country's high growth rate

4)single out- songoh, olon yumnii dotroos negiig avah shuud utgaaraa
opt english as one's major
gather information to cull the best buy
Seeing student's special talents, the teacher singled him out for special tuition.

Shonen meriken sack

Oird movie theather yavaagui baisan ba ertnees uzey gej bodoj baisan kinogoo uzlee. Ineeseer baigaad l duussan. Minii durtai jujigchin Miyazaki Aoi togloson.

Utulsun boloohoos uhsen bish gesen heden middle-aged men pank hamtlagaa dahin sergeej toglolt hiij baigaa tuhai kino. Harin tednii maneger ni 25tai Kanna( Miyazaki Aoi ) hamag nervee barj uilj gutarch esen busiin l uil yavdal bolsnii etsest yamar negen sain uil yavdal huleej baigaa gedegt itgen shantralguigeer zutgene.

Duunii ug ni tasarhai......................
撲殺、撲殺............................

農薬飲ませろー、農薬飲ませろー....................................

Kanna changiin huvtsas, hair style, nail ih taalagdsan shuu. usendee soiz hargasan ni hurtel huurhun sanagdsan.

The Reader

Huuliin angiin oyutan Michaeliin 15 nastaidaa uchiran emegtei Hanna, nuutslag bas uzesgelentei emegtei. Ted dotnii hariltsaand baisan bolovch Hanna hezee ch tuuniig jinhneesee hairlaj baisangui harin Michaelaar nom unshuulah durtai bailaa. Neg udur Hanna Michaeliin amidaralaas ul murgui alga boldog. Ene ni Michealiig uneheer ih zovooj baisan. Oyutan bolson hoinoo Micheal Dadlagiin jurmaar oroltsson shuuh hural deer Hanna heregten boloh yallagdahiig sonsdog. Germanii horih lagert hyanagchaar ajillah bolson Hanna 300 yevreichuudiig gald shataj baigaa sumees gargalgui alsan hergeer busad 5 hargalzagchiin hamt yallagdaj bailaa. Busad hargalzagchiin helsneer ene buhen Hannagiin sanaachilsan hereg buguud uuniig notolson bichig barimtiig Hannag bichsen gedgiig shalgahaar gar bichmeliin heviig avah boldog. Gevch Hanna uuniig eserguutsej gar bichmelee ugsungui uuniig bi hiisen gej hils hergiig huleedeg. Ter uyed Micheal Hanna unshij bichij chaddaggui baisniig oilgodog. Tuugeer nom unshuuldag baisan ni ene buhnii tailbar baisan bolovch shuuh hural deer uuniig heleh yamar ch bolomj tuund baisangui. Harin Hanna uuruusuu ichdeg uchraas uuniigb il gargasangui busdaas iluu olon jileer horigdoh yal avna. Micheal Hannatai uulzahaar shorond ochson bolovch uulzalguigeer butsdag. Harin tuund huurtsgaar damjuulan nom unshij tuuniigee shuudangaar ilgeej bailaa. Harin Hanna ter huurtsagiig sonsongoo, eh huvilbartai ni tulgan unshij surch bailaa. Ene ni kinonii hamgiin setgel hudulgum heseg yum shig sanagdsan. Hanna sullagdah bolohod tuund hamaatan sadan naiz nuhud hen ch baisangui shorongiin hargalzagchaas Michael huselt gargaj Hannag irj avahaar boldog. Harin Hanna shorongoos garahaasaa umnu amia horloj Michael tuunii uldsen hurungiig bichig useg bolovsroliig demjih salbart handivladag. Hannagiin tuhai hezee ch hend ch yarij baigaagui Michael kinonii tugsguld Hannagiin tuhai ohindoo yarij olon jiliin haalttai amidraltaigaa salah yos hiideg. Ene kino nadad uneheer taalagdsan ba Michaeliin Hannag gesen setgel tuunii tuluu hiij baigaa uildel ni gaihaltai sanagdsan. Jiriin humuusiin amidrald ch bas gaihamshig tohiolddog tuhai anhnii hairiin medremjiin tuhai, bas hunii gantsaardal huchin muhus baidliin tuhai uguulegdene. Uzehed iluudehgui kino. THE READER.

Udur shunu soligdoh ni

Usa chan udur shunu ni soligdjee. Argagui dee ezen ni uuruu udur shunuu soliod baigaa yum chini dee. Shunu jaahan Japanese,TOEIC iin hicheel hiih geed suusan chini toron dotroo tongochood anhaaral sarniulaad baisan. Odoo tas userchihsen untaj baigaag ni:)

Torondoo uscheed baihaar ni garah geed uidaad baigaa yum bolov uu gej bodood gargalaa......... Jaahan togluulaad butsaah getel uurlaj zugtaj end tend ochij yum hemlesen:(

Muudaltssan uchraas uurlasan uchraas ul toomsorloj heseg hugatsaanii daraa butsaad l huurhun haragdaad ehelsen:)

Odoo untaj baigaa ni yostoi huurhun baina. Bainga iim chimeegui baidag bol sain huuhed shuu.
End Mark Rydenii zurgiig tavilaa, tehdee bi tuulaigaa tasdaj hayaagui shuu hehe. Zugeer l uchigdur saad bolson muu tuulai gesen utgaar iim zurag tavilaa. Oilgoj uzne uu:)

Under the rose

Harin ene nomnii zuraachiig Tama gedgees uur medeelel nadad alga. Chiherleg byatshan ohid baga zereg sadist hehe, yu ch gej todorhoilmoor yumdee emo........... Blog bichij baigaa bolovch mongoloor sain ilerhiilehgui l baina. Hervee chaddagsan bol iim zurag zurah yumsan. Nomiig ni avmaar l bailaa gehdee nudee aniad unguruh heregtei bailaa:)

Mark Ryden

Zurag ni ih taalagsan. Baij bolomgui yurtuntsiig zursan yum shig. Zuud shig bas ulger shig. Huurhun murtluu huiten zurj. Uuriinhuu zursan zarim zurgiig bodood uzeheer iimerhuu chigleleer zurah gej oroldson baih yum. Tegehdee onts boloogui uchraas ustgald oroh yum uu esvel uhej uregdsen hehe:)

Rukia

Minii Rukia:)

Uenogiin neg delguurees avsan yum. Buh hairtsag ni ijilhen dotor ni yu baigaa ni medegdehgui baisan. 1, 1eer ni avbal negent avchihsan yumaa dahiad avah magadlaltai:)

Buh baatriig ni komoor ni avbal unetei:) Baliar baigaa yum shuu yumaa zarahdaa tiim arga heregleed:)

Ug ni Ichigo-g avmaar baisan yum. Tegeed nadad Rukia irj.......................

Ene chibi Rukia-g deer ni RUKIA gej bicheegui bol hen yum boloo huurhun iin gej bodohoor baigaa biz dee. Odoo minii nomiin shuugeen deer uuriin bair suuria olsoon:)

Sudaltai daavuu

Usan tsergiinh shig hundlin sudaltai tsamts taalagddag uu? Neg heseg iim sudaltai huvtssiig barag uzen yaddag bailaa. Yadaj durvuljin heetei baival deer gej boddog baisan.

Oird iim sudaltai zuil taalagddag bolood baina. Bas unuudur humsaa budaj baihdaa deer ni durvuljin sudal tavij uzev. Fon ni har huh baisan bol arai goy boloh yum baina gej bodogson. Zuun garaaraa baruun gar deeree zurah ni jaahan hetsuu bailaa. Tehdee setgel hanamj 85% bolson.

Haaya ch gesen humsaa uur shiidleer budaj uzeh heregtei. Emegtei hun muuhai gartai, hirtei humstai yavah shig muuhai yum baihgui.

Mergejliin nail salon yavah mungu hairan tuunees uur yumand zartsuulsan ni hamaagui deer, zugeer humsaa archlah yanzlah zergiin yumiig uuruu chaddag baih heregtei yum shig sanagddag. Zugeer neg setguul uzej baihdaa ch uuriiguu goyoh talaar sanaa olood avdag shuudee.

Blindness

Delkhii dayaraa sohorvol yu boloh ve?
Ene tsav tsagaan sohrolt hunees hund haldvarlan yurtunts ter chigeeree haraagui bolloo.

Sohor baidal uimeen samuuniig uusgej, umeen samuun ch sohor baidaliig uusgej bailaa.
duusashgui ih dugui shireenii uulzalt, utga uchirgui seminaruud urgeljilseer baisan bolovch yamar ch nemer baisangui.

Iim nuhtsuld zuvhun chi l harj chadaj baival chi yu hiih ve?

Hunii mun chanariin tuhai uguulsen goy kino boljee. Uzej amjaagui baigaa hun yaragtun.

Natoriat

2 jiliin umnu visa sunguulahiin tuld natoriataar orchuuluulj batluulsan baahan bichig barimtiig harlaa. Hanznii sanamsargui algaa 2iig olchihloo.

End zurgiig ni tavih bolomjgui uchraas batlaj chadahgui ni haramsaltai.

姓名(seimei)-ovog ner gehiig 生命(seimei)-ami nas geed aldaad bichchihej:)
郵送(yuusou)-shuudangaar ilgeeh gedgiig 輸送(yusou)gej ene ni adilhan ilgeeh gesen utgatai bolovch eh huvilbar ni shuudangaar ilgeeh gej baigaa bolohoor aldaa:) Bodvol 1 u useg daraagui uur hanz garch irsen baih.

Bi uuriiguu yapon helendee henees ch iluu sain gej helehgui, medehgui yum zunduu gehdee natoriatiin aldaa zugeer l sanamsargui aldaa baigaad uneheer gaihaj baina.

Bid natoriatad mungu tulj orchuulga hiilgedeg, Hunii mungiig avsan bol ajliig ni hariutslagatai hiih ni oilgomjtoi asuudal gej bodoj baina.

Suniah

Uureer Usa chan yag muur shig nuruugaa bugtiilgun suniagaad nudee neelee. Ingej suniaj baihiig ni yuruusuu harj baigaagui yum. Horomhon zuuriin yavdal baisan tul zurgiig ni avch amjsangui ee.

Hervee chi odoo natchan (Orange, Calpis) juice avah yum bol miffy tuulai dagaldan ireh bolno.
Odoogiin baidlaar 2 tsuglaraad baina. Usa changiin torond zuusen:)

Usa chan unuu ugluu

Ene dursgui zoligiig tornoos ni gargahlaar uruund iim uil yavdal boldog yum:)
Ugluu toriig ni tseverlej uvsnii saviig ni arai uuruur tohirgoo hiij ugluu. Odoo tuulai maani us noosoo yanzalj baina. Ter ni ih huurhun uchraas daraa bichlegiig ni end tavina aa.

Gene aldaj bichleg hiiheesee umnu hataasan pineapple ugchihsen tul neeh toosongui.
Agaart huluu havsran userch baigaag ni avlaa. Bas hogiin sav uruunii bulan taalagdaad baigaa bololtoi. Hehe:)

Uchigdur oroi tornoosoo garaad bayarlaj het huuruud sahilgaguitej zagnuulsan. Tegeed tor luu gaa orsondoo. Uvur deer tongochood gar ursan uchraas................

Yamar tahiliig ni buruu urgusun yum boldoo. Anh irehdee minii gedsen deerees buuhgui tomootoi daruuhan tuulai baij bilee :)

7 honood iim dursgui zolig boloh gej hehe. Tehdee l huurhuun:)