Hudal Unen

Herev A bish ni unen bol A ni hudal
Herev A bish ni hudal bol A ni unen
Herev A ba B ni unen bol A ni unen bas B ch unen
Herev A ba B ni hudal bol A ni hudal esvel B ni hudal
Herev A esvel B ni unen bol A ni unen esvel B ni unen
Herev A esvel B ni hudal bol A ni hudal bas B ni hudal
Herev A baival B ni unen bol A ni hudal esvel B ni B ni unen
Herev A baival B ni hudal bol A ni unen B ni hudal

A baival (A esvel B)-g batlay:)
A baival (A esvel B) ni hudal gej uzev
A ni unen
A esvel B ni hudal
A ni hudal
B ni hudal

!1 muchirt A ni unen, hudal gesen esreg utga garsan tul A baival (A esvel B)ni hudal bish.
Uuruur helbel unen yum. Batlav.

Office building

Odoo hiij baigaa office building. Aylal juulchlaliin companii barilga buguud urd ni tsetserlegt hureelen baisan gazriig shinechlen barihaar tuluvlugdsun. Galt teregnii buudlaas ireh humuust uuriin companiig iluu ih tanij meduuleh zorilgoor barilgiin dunduur yavj unguruh zam hiisen. Dut zam bolohoos gadna, barilgiin dunduur garch ungursnuur 2 taliin tom hemjeenii shopping windowoos tuhain companii tuhai medej avna. Ene zamiig baigaliin gerleer gereltuulehiin tuld 3 shirheg wellhole hiiv. Wellhole gedeg ni 2 davhar bolon tuunees deesh baringiin, 1davhriin taaziig alga bolgoj uusgesen tom oron zaig helne. Zamiig baigaliin gerleer gereltuuleh, tsagiin uurchlultuur orj irj bui gereliin hemjeeg togtvortoi bailgah uudnees 3 dugui wellhole iig har mandah, jargah baigaliin zug chigt taaruulan zuruulev. ehnii wellhole ni ugluu, daraagiih ni ud dund, 3dahi ni udees hoish gerel nevtruulne. Designii uudnees dugui helbertei bolgov. Orj irj bui gerel 3 huvaagdaj iluu goy haragdana. Hun ireh taliin hana 3metreer setback hiij narnii gerel hurehgui hoid zugiin talbaid iluu ih narnii gerel orj irne. Urd zugiin hana ni 2merteer set back. Office ruu shuud orj ireh narnii gerliig baga zereg suuderlene. Office ruu narnii shuud tusgal orj irehed ajillah orchin haluun bolj agaarjuulacj cooler ih ajilluulah shaardlagatai boldog.

Buh yum tur zuuriih

Solomon haanii ulger
Solomon haan ih turgen uurtai buhimddag, tulgarsan asuudliig shiidverleh gej yaardag baijee.
Solomon haanii eej tuund urgelj "buh yum tur zuuriinh"gej heldeg baiv. Asuudliig shuud shiidverleh gej yarah hereggui, bodoj baih yavtsad ch gesen asuudal shiidegdej baidag uchraas sanaa zovj buhimdah hereggui, asuudal zovlon bol tur zuuriinh gej huugee taivshruuldag baiv. Tegeed huudee "BUH YUM TUR ZUURIIH"gej bichsen bugj ugchee.On jiluud ungurch haanii eej nas barj gene. Haan tuunii daraa buhimdaj -eej nadad buh yum tur zuuriih gedeg baisan haana baina. asuudal bol munhiih, baisan, baina ,baih ch bolno hemeeh uurlaj eejiinhee ugsun bugjiig tailj shidev. Bugj unhursuur hanand tulaad butsaad haanii umnu irj togtov. Haan bugjuu avch hartal dotor tald ni neg bichig bailaa."CHINII ENE BUHIMDAL CH GESEN TUR ZUURIIH" gesen baijee:)

Bunny grows...........

Tejeej ehleed yag 2 sar 8 honog bolj baina. Anh avsanaa bodvol tomorch, ulam huurhun bolson, ih iddeg sahilgagui bas aashtai bolson. Nadad dasaj ugluu sereedeg bolson. Garan deer 6 sorvi uldeeseniig es tootsvol gaihaltai sain huuhed baisan:) Us ni guujij, toron dotroo huluu jiij hevtdeg bolson. Talkh, Banana, Belen hoolnii goimon, Zairmag geed minii idej baigaa yumiig idej uzeh gej zutgedeg bolson.

Bath time bunny

Tuulaig usand oruulah shaardlagagui baidag bolovch, sar iluutei usand oroogui bolon asar haluun udur baisniig bodoltsoj uzev. Biore body soap -r ugaaj usnii senseer hataasan:)

baga surguuli

Odoo hiij baigaa tusul baga surguuli.
1 ees 6r angiin tus bur 3 bulegtei niit 18, tegeed 1 angid 30n huuhed gej tootsoologdoj baigaa yum.
Niit talbai 5500meter kvadrat. Tema "Togloj boloh baga surguuli".
Surguuli bol zuvhun hicheel hiih gazar bish gej boddog. Bid nar anh 1r angid orohdoo hicheel hiih yamar goy yum be, sonirholtoi yum baina, ulam ihiig medej avay gesen bodoltoi baisan uu?
Hicheel hiih ni minii uureg, bi ene medlegiig l olj avahgui bol minii ireedui haranhui baina, tsaashdaa amidralaa avch yavaj chadahgui geh meteer uureg hariutslagaa uhamsarlan 1r angid orson uu?

Geheesee iluu surguuli deer ochvol zunduu olon huuhed baigaa sonirholtoi yum yarij, shine naiztai bolj, hicheel taraad hamt togloh bolohoor, tiim bolohoor l surguuli gej goy gazar baisan sanagdah yum. Baga angiin dursamj geheer naiz nartaigaa gadaa baavgain chihdej, dees togloj baisan ni, bas surguuliin koridort huutsulduj baisan ni geh met dursamj iluutei uldjee.

Surguulid deeree olon zuild suraltssan. Huntei yaj haritsahiig, hariutslagaa yaj huleehiig geh metchilen. Togloj baihdaa bid olon zuiliig uuriin medelgui oilgoj, suraltsaj baidag.

Yagaad surguuli bol hicheel nomiin gazar gesen uzel barimtlal togtson yum be?

Hicheelee taraad surguuli deeree togloj iluu ih tsagiig naizuudtaigaa unguruuh heregtei. Japand gadaa togloj baigaa huuhduudiig harah ni tiim ch elbeg bish baidag. Tsetserlegt hureelend togloj baigaa huuhdiin hajuud zaawal eej ni yum uu aav ni sahij baidag. Baga surguuliin huuhdiig hulgailah, alah geh met gemt hereg elbeg baidag uchraas, etseg ehchuud ni huuhdee avahaar irne. Hicheel duuslaa l bol gertee harih gesen amidraliin hev juramarhuu zuil end baina. Japand humuus hojuu gerlej tsuuhun huuhed turuuldeg, undur nastnaar duursen oron bolood baina. Turultiin too huvi prosent bagaslaa geed l niigmiin asuudal uusgeed l. Deerees ni dund surguuliin huuhduud (baga, ahlah surguulid ch gesen ) deerelhuuleh bolon ger buliin asuudlaas bolood amia horloh tohioldol olon. Huuhed murtluu amia horlono gej baij boloh uu? Huntei yaj haritsahaa medehgui gertee gantsaaraa ussun huuhduud heterhii olon baih yum. Tedend iluu olon naiz oilgoj yariltschihaar hun, bas nuhtsul baisan bol uhelguigeer asuudliig shiidej bolmoor l baih yum.

Huuhdee gadaa togluul, iluu olon huntei orchind bailga gej helmeer baih yum.

Ene udaagiin tema " Togloj boloh baga surguuli"

Hicheelee taraad, zavsarlagaanii tsagaar setgelee hanatal togloj boloh ayulgui, sonirholtoi orching japan huuhduuded uguud, eej aavd ni bitgii sanaa zovdoo end bid nar harj handaj baiy, huuhdee 2 tsag martaad ajlaa hii geed helchih bagsh nariig ajild avah heregtei baina.

Minii huvid ene ni zugeer l 3 kursiin ekhnii hagasiin daalgavar bolovch, jinkhneesee iim barilga barigdahgui ch, sonirholtoi ideag bagsh nart presentation hiih yostoi. Tedniid huleeh zuvshuuruuleh yostoi.

uchigdur midterm ee huraalgasan. zurgiig ni tavilaa

Untahiin umnu

Sar garuitai zavsarlasnii etsest blog bichij baisnaa sanav. Hicheel ehleed urdiin adil jaahan zawgui udur honoguud. Ungursun doloo honogt Sarejio baga surguuliig angiaraa yavj uzlee. Hashaagaar ni orood tursun anhnii setgegdel...... Ene baga surguuli bish sum bnaa.............
Mod zuleg geed tsetserlegjuulelt gej yanztai. 20iod jiliin umnuus urguulj tordsoor odoo barag urgamal ni barilgaa orooj ehelsen bna lee. Tiimees dotuur ni alhaj yavahad neg l tokyod baigaa setgegdel turuhgui baisan :)
Unchin huuhdiin asramjiin gazartai tsogtsolbor uchraas huuhduud suraltsaj bas amidardag. Christiin shashinii surguuli baisan bolovch suuliin jiluuded huuhdiin shashin shutlegiin erh chuluug hundetgen shashinii surgaaliig zaahaa bolison. Baga surguulid ni ohid huvguud hamt suraltsdag. Harin asramjiin gazart zuvhun huvguudiig huleej avdag gene. Amidraliin orchin bolon surgalt humuujliin huvid uneheer heleh yumgui bilee. sport bolon hugjimiin, urlagiin tal deer anhaardag ni ilt medegdsen. Etseg eh ni ungursun, hayaj yavsan, esvel ger buliin huchirhiileld urtsun huuhduudiig humuujuulj niigemd gargadag hugjingui ornii baga surguuli.
Mongold baihad ihruudiin tsetserleg geed horoolold baidag baisan. Bagadaa hashaand ni orj toglodog baisnaa sanaj baina. Mongold ch gesen iim goy barilga bariad niigemd tus nemer boloh yumsan gej uuriin erhgui bodogdson. Gehdee minii chadah zuil hyazgaarlagdmal, barilgiin tusul zurag,Planiig ni l gargaj chadna. Undsun ajliig ni bol chadahgui, mungu tugrugnii asuudal geed l buteshgui ih yum garch irne. tegehdee butehgui gej anhnaasaa bodvol ugaasaa buteh yum ch butehgui l bolno. Hezee negen tsagt mongoldoo niigemd nemer bolohoor uuriinhuu chadah leveleer yum hiih yumsan gej bodoj yavah, ter l chuhal baih. Odoo yu ch chadahgui, odoo bol zugeer l chaddag bolohiin tuluu yavj baigaa.
Untahiin umnu neg iimerhuu yum bodoj suulaa.

Ron Mueck

Tereer ehendee huuhdiin nevtruulegt zoriulsan modeluud hiij baisan ba tuunii zorilgo ni buren tugs real barimal buteeh yavdal baij. Tuunii ene chigleliin anhnii uran buteel "Dead Dad" ni jinhene biyiin 2/3 hemjeetei buguud nuruunii us bosom bodit baidlaaraa humuusiin anhaarliig tatsan baina. ene buteeliig hiihdee Ron Mueck uuriinhuu usiig ashiglasan bna!!!!!!!!!

Tuunii hiij uran buteel nadad taalagddag. Hediigeer heterhii boditoi durslegdsen barimaluud ni dotor muuhairam, zarimdaa aimaar haragddag ch gesen barimal gesen ursgal dotor uur salhi salhiluulj baigaa ni gaihamshigtai. Tuunii buteeluud hunii biyiig zuvhun huulbarlaad zogsohgui tuugeer damjuulan olon zuiliig uguulj baina. Hunii biye nuur tsarai hudulguun, nuurnii huviral ni humuusiin tuhain uyiin setgel sanaanii baidaliig bolon ter hunii dotood chanariig ch ilerhiilehdeg.

Hunii biyiig haraad ter hun yamar hun be gedgiig taamaglaj bolno. Targalsan yadarsan tsaraitai biyen deeree sorvitoi huniig haraad 1 zuiliig bodoj baihad eruul chiireg bulchinlag zaluu huniig haraad mun uur medremj turnu. Jiremsen emegtei, har aristan, hugshin hun uvchtei hun geed l ................ Harin end tavisan zurag deerh 2 hugshin nadad taalagdsan.
Bodit hemjeenees ni jijgeer hiisen baigaa ni hun utulj doroitohdoo ulam l oron zai ni jijgerch niigemd ezleh bair suuri ni bagasdag gashuun uneniig helj baigaa baih gej bodoj baina. Nas undur bolson hoinoo ch hani hanindaa baigaa ene 2 hugshin tomoos tom yurtuntsiin haa negtei yadruuhan chimeeguihen yag imgeed zogsoj baigaa......... Tednii harts, bugtiisun nuruu, buuraltsan usnees hun buur uur uuriin gesen messegiig huleen avah bizee.

TOIEC

Erteeriin shagnaliin cardaar 3 nom avsanii 1 ni ene. Minii huvid 900 onoo hurtel uneheer hol baigaa bolovch zorilgo bolgood hicheel hiivel hurehgui yumaa gehed duhuh bolno. Manai surguuliin web study ih sain, minii urd jil onoogoo ahiulahad ih hereg bolson yum. Bas Advanced English B-g songon avsan. Ene jiliin zorilgoo biyluulehed ene nom tus bolno gedegt itgeed zaw tsagaa ashiglan tseejilj ehleed baigaa.

End hicheelee davtchihay.
1) afflict-shanalgah zovooh
affliction of acrophobia
Grief from memory of the death of Fred's wife still afflicted him 10 years later.
The sportsman had been afflicted with knee pain ever since an accident in his youth.
be tormented by fear
be distressed by his failure

2)profess-medeejiin hereg byum shig heleh, uuruu uuriiguu heleh(zugeer l amniihaa zorgoor tom duugarch baigaa gesen utgaar hereglegdene)
medical profession
How can he profess to represent the people when he never talks to them?
Despite professing an in-depth knowledge of the field, candidate was unable to answer basic questions about it.
avow one's beliefs
proclaim one's innocence

3)retain-avch uldeh, hadgalj uldeh, shingen zuiliig uurtuu togtoon barih geh met utgeer hereglegdene
retention of territory
water retentive layer og soil
sustain an organization in the red
The doctors are confident that the patient will retain the use of his leg despite the seriousness of the accident.
preserve country's high growth rate

4)single out- songoh, olon yumnii dotroos negiig avah shuud utgaaraa
opt english as one's major
gather information to cull the best buy
Seeing student's special talents, the teacher singled him out for special tuition.

Shonen meriken sack

Oird movie theather yavaagui baisan ba ertnees uzey gej bodoj baisan kinogoo uzlee. Ineeseer baigaad l duussan. Minii durtai jujigchin Miyazaki Aoi togloson.

Utulsun boloohoos uhsen bish gesen heden middle-aged men pank hamtlagaa dahin sergeej toglolt hiij baigaa tuhai kino. Harin tednii maneger ni 25tai Kanna( Miyazaki Aoi ) hamag nervee barj uilj gutarch esen busiin l uil yavdal bolsnii etsest yamar negen sain uil yavdal huleej baigaa gedegt itgen shantralguigeer zutgene.

Duunii ug ni tasarhai......................
撲殺、撲殺............................

農薬飲ませろー、農薬飲ませろー....................................

Kanna changiin huvtsas, hair style, nail ih taalagdsan shuu. usendee soiz hargasan ni hurtel huurhun sanagdsan.

The Reader

Huuliin angiin oyutan Michaeliin 15 nastaidaa uchiran emegtei Hanna, nuutslag bas uzesgelentei emegtei. Ted dotnii hariltsaand baisan bolovch Hanna hezee ch tuuniig jinhneesee hairlaj baisangui harin Michaelaar nom unshuulah durtai bailaa. Neg udur Hanna Michaeliin amidaralaas ul murgui alga boldog. Ene ni Michealiig uneheer ih zovooj baisan. Oyutan bolson hoinoo Micheal Dadlagiin jurmaar oroltsson shuuh hural deer Hanna heregten boloh yallagdahiig sonsdog. Germanii horih lagert hyanagchaar ajillah bolson Hanna 300 yevreichuudiig gald shataj baigaa sumees gargalgui alsan hergeer busad 5 hargalzagchiin hamt yallagdaj bailaa. Busad hargalzagchiin helsneer ene buhen Hannagiin sanaachilsan hereg buguud uuniig notolson bichig barimtiig Hannag bichsen gedgiig shalgahaar gar bichmeliin heviig avah boldog. Gevch Hanna uuniig eserguutsej gar bichmelee ugsungui uuniig bi hiisen gej hils hergiig huleedeg. Ter uyed Micheal Hanna unshij bichij chaddaggui baisniig oilgodog. Tuugeer nom unshuuldag baisan ni ene buhnii tailbar baisan bolovch shuuh hural deer uuniig heleh yamar ch bolomj tuund baisangui. Harin Hanna uuruusuu ichdeg uchraas uuniigb il gargasangui busdaas iluu olon jileer horigdoh yal avna. Micheal Hannatai uulzahaar shorond ochson bolovch uulzalguigeer butsdag. Harin tuund huurtsgaar damjuulan nom unshij tuuniigee shuudangaar ilgeej bailaa. Harin Hanna ter huurtsagiig sonsongoo, eh huvilbartai ni tulgan unshij surch bailaa. Ene ni kinonii hamgiin setgel hudulgum heseg yum shig sanagdsan. Hanna sullagdah bolohod tuund hamaatan sadan naiz nuhud hen ch baisangui shorongiin hargalzagchaas Michael huselt gargaj Hannag irj avahaar boldog. Harin Hanna shorongoos garahaasaa umnu amia horloj Michael tuunii uldsen hurungiig bichig useg bolovsroliig demjih salbart handivladag. Hannagiin tuhai hezee ch hend ch yarij baigaagui Michael kinonii tugsguld Hannagiin tuhai ohindoo yarij olon jiliin haalttai amidraltaigaa salah yos hiideg. Ene kino nadad uneheer taalagdsan ba Michaeliin Hannag gesen setgel tuunii tuluu hiij baigaa uildel ni gaihaltai sanagdsan. Jiriin humuusiin amidrald ch bas gaihamshig tohiolddog tuhai anhnii hairiin medremjiin tuhai, bas hunii gantsaardal huchin muhus baidliin tuhai uguulegdene. Uzehed iluudehgui kino. THE READER.

Udur shunu soligdoh ni

Usa chan udur shunu ni soligdjee. Argagui dee ezen ni uuruu udur shunuu soliod baigaa yum chini dee. Shunu jaahan Japanese,TOEIC iin hicheel hiih geed suusan chini toron dotroo tongochood anhaaral sarniulaad baisan. Odoo tas userchihsen untaj baigaag ni:)

Torondoo uscheed baihaar ni garah geed uidaad baigaa yum bolov uu gej bodood gargalaa......... Jaahan togluulaad butsaah getel uurlaj zugtaj end tend ochij yum hemlesen:(

Muudaltssan uchraas uurlasan uchraas ul toomsorloj heseg hugatsaanii daraa butsaad l huurhun haragdaad ehelsen:)

Odoo untaj baigaa ni yostoi huurhun baina. Bainga iim chimeegui baidag bol sain huuhed shuu.
End Mark Rydenii zurgiig tavilaa, tehdee bi tuulaigaa tasdaj hayaagui shuu hehe. Zugeer l uchigdur saad bolson muu tuulai gesen utgaar iim zurag tavilaa. Oilgoj uzne uu:)

Under the rose

Harin ene nomnii zuraachiig Tama gedgees uur medeelel nadad alga. Chiherleg byatshan ohid baga zereg sadist hehe, yu ch gej todorhoilmoor yumdee emo........... Blog bichij baigaa bolovch mongoloor sain ilerhiilehgui l baina. Hervee chaddagsan bol iim zurag zurah yumsan. Nomiig ni avmaar l bailaa gehdee nudee aniad unguruh heregtei bailaa:)

Mark Ryden

Zurag ni ih taalagsan. Baij bolomgui yurtuntsiig zursan yum shig. Zuud shig bas ulger shig. Huurhun murtluu huiten zurj. Uuriinhuu zursan zarim zurgiig bodood uzeheer iimerhuu chigleleer zurah gej oroldson baih yum. Tegehdee onts boloogui uchraas ustgald oroh yum uu esvel uhej uregdsen hehe:)

Rukia

Minii Rukia:)

Uenogiin neg delguurees avsan yum. Buh hairtsag ni ijilhen dotor ni yu baigaa ni medegdehgui baisan. 1, 1eer ni avbal negent avchihsan yumaa dahiad avah magadlaltai:)

Buh baatriig ni komoor ni avbal unetei:) Baliar baigaa yum shuu yumaa zarahdaa tiim arga heregleed:)

Ug ni Ichigo-g avmaar baisan yum. Tegeed nadad Rukia irj.......................

Ene chibi Rukia-g deer ni RUKIA gej bicheegui bol hen yum boloo huurhun iin gej bodohoor baigaa biz dee. Odoo minii nomiin shuugeen deer uuriin bair suuria olsoon:)

Sudaltai daavuu

Usan tsergiinh shig hundlin sudaltai tsamts taalagddag uu? Neg heseg iim sudaltai huvtssiig barag uzen yaddag bailaa. Yadaj durvuljin heetei baival deer gej boddog baisan.

Oird iim sudaltai zuil taalagddag bolood baina. Bas unuudur humsaa budaj baihdaa deer ni durvuljin sudal tavij uzev. Fon ni har huh baisan bol arai goy boloh yum baina gej bodogson. Zuun garaaraa baruun gar deeree zurah ni jaahan hetsuu bailaa. Tehdee setgel hanamj 85% bolson.

Haaya ch gesen humsaa uur shiidleer budaj uzeh heregtei. Emegtei hun muuhai gartai, hirtei humstai yavah shig muuhai yum baihgui.

Mergejliin nail salon yavah mungu hairan tuunees uur yumand zartsuulsan ni hamaagui deer, zugeer humsaa archlah yanzlah zergiin yumiig uuruu chaddag baih heregtei yum shig sanagddag. Zugeer neg setguul uzej baihdaa ch uuriiguu goyoh talaar sanaa olood avdag shuudee.

Blindness

Delkhii dayaraa sohorvol yu boloh ve?
Ene tsav tsagaan sohrolt hunees hund haldvarlan yurtunts ter chigeeree haraagui bolloo.

Sohor baidal uimeen samuuniig uusgej, umeen samuun ch sohor baidaliig uusgej bailaa.
duusashgui ih dugui shireenii uulzalt, utga uchirgui seminaruud urgeljilseer baisan bolovch yamar ch nemer baisangui.

Iim nuhtsuld zuvhun chi l harj chadaj baival chi yu hiih ve?

Hunii mun chanariin tuhai uguulsen goy kino boljee. Uzej amjaagui baigaa hun yaragtun.

Natoriat

2 jiliin umnu visa sunguulahiin tuld natoriataar orchuuluulj batluulsan baahan bichig barimtiig harlaa. Hanznii sanamsargui algaa 2iig olchihloo.

End zurgiig ni tavih bolomjgui uchraas batlaj chadahgui ni haramsaltai.

姓名(seimei)-ovog ner gehiig 生命(seimei)-ami nas geed aldaad bichchihej:)
郵送(yuusou)-shuudangaar ilgeeh gedgiig 輸送(yusou)gej ene ni adilhan ilgeeh gesen utgatai bolovch eh huvilbar ni shuudangaar ilgeeh gej baigaa bolohoor aldaa:) Bodvol 1 u useg daraagui uur hanz garch irsen baih.

Bi uuriiguu yapon helendee henees ch iluu sain gej helehgui, medehgui yum zunduu gehdee natoriatiin aldaa zugeer l sanamsargui aldaa baigaad uneheer gaihaj baina.

Bid natoriatad mungu tulj orchuulga hiilgedeg, Hunii mungiig avsan bol ajliig ni hariutslagatai hiih ni oilgomjtoi asuudal gej bodoj baina.

Suniah

Uureer Usa chan yag muur shig nuruugaa bugtiilgun suniagaad nudee neelee. Ingej suniaj baihiig ni yuruusuu harj baigaagui yum. Horomhon zuuriin yavdal baisan tul zurgiig ni avch amjsangui ee.

Hervee chi odoo natchan (Orange, Calpis) juice avah yum bol miffy tuulai dagaldan ireh bolno.
Odoogiin baidlaar 2 tsuglaraad baina. Usa changiin torond zuusen:)

Usa chan unuu ugluu

Ene dursgui zoligiig tornoos ni gargahlaar uruund iim uil yavdal boldog yum:)
Ugluu toriig ni tseverlej uvsnii saviig ni arai uuruur tohirgoo hiij ugluu. Odoo tuulai maani us noosoo yanzalj baina. Ter ni ih huurhun uchraas daraa bichlegiig ni end tavina aa.

Gene aldaj bichleg hiiheesee umnu hataasan pineapple ugchihsen tul neeh toosongui.
Agaart huluu havsran userch baigaag ni avlaa. Bas hogiin sav uruunii bulan taalagdaad baigaa bololtoi. Hehe:)

Uchigdur oroi tornoosoo garaad bayarlaj het huuruud sahilgaguitej zagnuulsan. Tegeed tor luu gaa orsondoo. Uvur deer tongochood gar ursan uchraas................

Yamar tahiliig ni buruu urgusun yum boldoo. Anh irehdee minii gedsen deerees buuhgui tomootoi daruuhan tuulai baij bilee :)

7 honood iim dursgui zolig boloh gej hehe. Tehdee l huurhuun:)

Japanese Language Proficiency Test

End 5 jil bolj baigaa bolovch, 1r zereg avaagui l bna. Unendee ene talaar bodoj baisan bolovch yun ter japanese ih surguuliinhaa hicheeld tuurtsen 2 jil bailaa. Namaig high schooliin tugsuh angid baihad neleen huuhed ene shalgaltiig tuluu hicheel hiij baisan yum. Ter uyed l hamt shalgalt ugdug baij dee gej boddog yum. Daanch ter udur ni uur shalgalt davhtsaj bilee. Tegeed odoo ene jil uguhuur shiidlee. Kyushyugiin Oita kend baidag sain naiz mini bas tiim yum yarij baisan. Tegehleer ni 2uulaa hamt uguy geed setgeliin huurluuruu shiidchihlee:)

Jild gants boldog shalgalt daraa jil gai bolj unaval ungurnu ene jil l uguhgui bol.
Surguulia tugsuud harih baisan ch end urgeljluuleed surah baisan ch ajillah bolson ch yur ni l uuriinhuu medlegiin tuvshing tsaasan deer onoogoor buulagasan baihad haana ch iluudehgui.

3sariin10nd TOEIC iin onoogoo 100gaas iluuteigeer deeshluulsen gej surguuliasaa shagnagdsan:)
5000yenii nom avah erhtei card hamt irsen yum. Margaash garch teruugeer nom avaad shalgaltand beldej ehellee. Bi yur ni iimerhuu maygaar genet shiideed 1 ulairahaaraa uuriiguu martdag yum. Zaawal ene jil l avay.
UURIIGUU JAPAND 5JIL BOLSON GAIGUI AVCHIH BAILGUIDEE GEJ BIYE TOOLGUIGEER JINHNEESEE HICHEEY.

Hereg bolj l taaraa minii helnii medleg zuvhun har yariagaar zogsoosoi gej husehgui baina.
Uneniig helehed hanz tseejlelgui 2 jil bolj baina. Japanese hicheel ch hiisengui. Medeej udur tutam hanztai hamt anidarch baisan bolovch shalgalt amidral 2 uur bolohoor hicheehgui bol bolohgui ni.

HARJ L BAIGAARAI 10 SARIIN 18 BI ZAAWAL TENTSEH BOLNO.

Urayasu Reinforcing-bar Family

"浦安鉄筋家族"-urayasu tekkin kazoku-"Super Radical Gag Family "
High school surch baihdaa ene mangag neg japan ohinoos avch unshij baisan yum. Hervee yamar ch utgagui zugeer l ineemeer bolvol esvel hiih yumgui uidaad baliar yum harmaar baival uuniig zuvluj baina. Manga bolon anime ni neted baigaa. Youtubeer ch boltugai neg sonirhood uzeh heregtei.

Haaya shal soliotoi hend ch hereggui yum uzmeer tiim uitgartai udur baidag shuu dee.
Goy zuraglaltai, onts sonirholtoi zuil gej naidah hereggui, uzeed zugeer l inee.

Minii durtai baatar ni 国会議員(kokkaigi in)-ulsiin ih hurliin gishuun
Tereer delkhiin hamgiin tom baasaar baadag er buguud jorlong evdej, usan ongotsiig jivuulen, hurdan galt tergiig zadlan, supermarketiig baasand jivuuldeg..................

Mun　春巻き先生(harumaki sensei)-Harumaki bagsh
Ene nuhriin talaar tailbarlaad yahav uursduu uzetsgee:)

Sayhan Book Off -d buh tsuvral ni 6600 yeneer zaragdaj baihiig harsan.
Horvood iim soliotoi manganii tuluu mungu tuluh humuus tsuungui baidag bololtoi.
Sohirholtoi bolovch soliotoi...........................
"Super Radical Gag Family "

Bujingiin huvi zaya

Eejteigee yarilaa...........Duu gertee bujin avchirchee.................Ene ni nadaas shaltgaalsan esehiig bi medehgui, ene talaar duuteigee yariagui..........................

Yamartai ch gesen urid ni duu maani Sokrat nertei har muujgaig tejeej baisan yum. Ehendee dajgui baisan bolovch suuldee eej maani muurnaas harshilj ehelsen yum. Harshiltai hun oilgoh l baih hetsuu shuu dee, nervtei:(

Muurnii buruu bish, eejiin buruu bish.....................henii ch buruu bish tegeed l Sokrat huurhii amitan uur aild ochson gesen.

Bi muurand tiim ch durtai bish l dee. Hamt baij ch uzsengui. Tiimees ene tal deer iluu yum yarihgui.

Eej maani hashirsan uchraas tuulaig bas gertee bailgahiig hussengui, gert 1 honood duugiin naiziind ochloo. Dahiad tend 1 honov. Daraa ni bas 1 naiziind ni ochiv....................

Ene zuvhun odoogiin baidlaar; tsaashid yu bolohiig medehgui ee..............

Amitan tejeehdee geriinhniihee sanaliig asuuj zuvluj baij avah heregtei. Nad shig gantsaaraa amidardag bol ch yaay gehev. Tegehgui bol uursnuu ch amitan ch zovoh bolno.

Ter tuulai odoo huurhii yaah boldoo. Bi uuruu tuulai tejeedeg bolohoor tuulai tiim ch archilgaa shaarddag amitan bish gedgiig helmeer baina.

Tuuniig ugluu gereesee garahdaa sain hooltoi ildeej udurt 1 udaa tornoos ni gargahad l hangalttai.
Usand oruulj salhiluulah shaardlaga ontslon baihgui. Harin tornoos ni gargahdaa bolgoomjtoi baih heregtei(yamar neg hamaagui yum idej bolzoshgui, tsaas geh met)

Tuulainii biyed hurj bolohgui heseg gej baidag. deerees ni haraad haragdaj baigaa hesegt ni hurj bolno. nuruu tolgoi chih geh met. Hamgiin iluuleh durtai ni tolgoi:)

Gedes bolon eruund ni hureh hereggui ,tsochih bolno. Ih durgui.
Bas gariin algaa deesh ni haruulj tosoj avah hereggui, ene ni tuulainii huvid ailgah dovtloh utga aguulna.

Araas ni barij avah hereggui, mahchin amitan l ingej baridag. Ted zun sovingooroo meddeg yum.
Tuulaigaa tevrehdee uuduus ni haraad huzuug ni baruun garaaraa barina. Daraa ni bugsiig ni gedsend ni tulgaad araas ni urguud uguurei. Tuulai gedes ni il garah gazraas hundiiruhud ih aidag uchraas ingej baigaa yum.

Tuulai gaa uvur deeree taviad hul huzuug ni sullaarai. Tegeed tolgoig ni ileed neriig ni duudaad taivshruulaarai.

Zuv humuujuulj chadval ter hunees aihgui zugtahgui bas tomootoi bolno:)

Duu hooloi uneriig tseejildeg, Hervee chi tuulai tejeeh yum bol uuniig sanaj baihad iluudehgui.


Haduuraad baahan yum bichchihlee. Yamartaa ch gesen nuguu bujing avsan huuhed sain ezen ni baigaasai gej husej baina

Jaahan uurlav

Duu maani setgeleer unaj baigaa bololtoi. Uuriinhuu hi5 deer pessimist comment bichchihej. Hend ch gesen hetsuu uye baidag l daa, bi teriig medne. Gehdee setgeleer unalaa geed har tamhi zarj, shorond orohiih huseh ni hetruuleg gej bodoj baina. Teselgui teren deer ni coment bichchihlee:(

Chamd yu dutlaa gej ingej bodoj baigaa yum gej................

Magadgui ter surtei yum bodolgui bichsen baih l daa. Tegeed ch tegj bichlee geed shuud tiim uildel hiihgui ni lavtai. Gehdee duugee tiim yum bodoj yavaasai gej husehgui baina.

Bi end 5 jil bolj baina. Namaig yavahad 9 nastai joohon huuhed l baisan. Odoo eldev yum bodoj shanaldag nas ni bi medej baina. Bi ch gesen tiim l baisan. Zunduu aldaa gargasan. Setgeleer unagaah ,itgeliig ni aldah yum zunduu l hiisen.

Tiim bolohoor duudee uur hursen. Nadtai yag adilhan teneg baigaad ni........................

Odoo ergeed bodohod ter uyed nadad yu ch dutagdaagui bi az jargaltai l baisan. Haaya zagnuulsan, aavtaigaa jaahan taardaggui, yahav taardag bolj jujigledeg l bailaa.................

Ter ni tuhain uyed hetsuu l baisan. Gehdee odoo bodohod zovlon gej tiim yumiig heldeggui yum baina. Az jargaltai huuhed nas baisan.

Odoo ch gesen bi az jargaltai l baigaa. Nadad dutagdaj gachigdsan zuil alga.............. Ingej bodoj amidrah heregtei. Emo l gene pessimist l gene, I hate peoples ch biluu....................

UUNIIG BICHEED TAIVSHIRCH BAINA GEJ UU?

Medeej uuruu aldaj baigaagui yum shig namaig zagnalaa gej bodoh baih l daa.

Getel uuruu aldaj baisan bolohooroo tuuniig zagnadag.......................

Uuriinhuu medersen amsaj tuulsan zuilees busdiig bi hund tulgaj shaardaj chadahgui ee.........

Bi tiim suutan ch bish..........

Zugeel l hend ch gesen uram hugarah uye baidag yum. Teglee geed chi tsaashaa alhah l bolno. Amidrald uhrah zam gej baihgui. Uharmaar baival UH!!!!!!!!!

Pata Pon

Novsh gej.............. Bi yagaad Pata Pon gegch zuiltei uchirchihvaa...........

Ene bol zugeer l heterhii ih toglood buur amtantand ni orood heterhii durtai bolohooroo halaglaj baigaa yum:)

Bi yur ni uuriiguu hugjmiin sonsgol tiim ch sain bish gej boddog. Sain duulj chaddaggui, yamar neg hugjmuur hicheellej baisangui. Haaya game center orj Japan bumbur tsohihdoo zugeer l medium deer toglodog, bas Tap Tap ch gesen saingui,リズム天国(rhythm-tengoku)ch gesen jiriin gesen unelgeetei:)

Tehdee Pata Pon l taalagdaad baigaa yum.

Pata Pata Pata Pon
Pon Pon Pata Pon
Chaka Chaka Pata Pon
Don Don Chaka Chaka
Pon Pata Pon Pata
Pon Pon Chaka Chaka

Yooy galzuurlaa...............................
I Love PataPon

Odoo ch tserguudee dajgui hugjuulchihsen baigaa shuu. Ihenh yaripon level10 bolson. Hero ch gesen shine turul neesen:)

Odoo game share hiigeed hen negentei hentei ch hamaagui togloh yumsan.

my iPod nano

Ene jiliin shine jileer naiz zaluu mini beleglesen iPod nano. Ta nar hussen yumaa shuud hudaldaj avch chaddag uu? Minii huvid yag odoogiin baidlaar tiim bolomj mash baga baigaa. Urd ni naiz zaluutaigaa hamt iPod touch avahaar delguur yavj baihdaa ene nuhriin hajuugaar hudee aniad ungurch bilee:) Tiimee, bolomjgui bolovch husej bgaa zuiliin hajuugaar ingej unguruh ni zuv.

Harin daraa ni shine jileer nadad beleglehed ni uneheer ih bayarlasan:) Surprise ch goy shuu.......
Erteer Ikebukurogiin Tokyu Handsd yavj bgaad ene coveriig avsan. Ug ni naiz zaluutaigaa hosluulaad 2iig avay gej bodson bolovch, tend iPod touch-d taarah hemjeeniih daanch baisangui. Dandaa l iPhone iih baisan. Haramsaltai tehdee odoo yaay geh ve. Ene nadad ih cool sanagdsan, yur ni cute gedgees iluu cooliig erhemledeg l dee.

Netees zurag tataad hiichihsen chini shal uur bolj baina lee shuu.(huuli bus download bolohoor yamar ch zuraggui duunuud baisan yum;)

Minii hamgiin ih sonsoj baigaa ni Greeeen, YUI, Utada Hikaru

湘南乃風(shonannokaze) giin duunuudiig tataj avmaar baigaa.

Naiz zaluugiinhaa nuluuguur mongoliin The Lemons gedeg hamtlagt durtai bolood baigaa. urd ni Chono iig ih sonsdog baij bilee.

Music iin tal deer neg iimerhuu l baina. Yamar ch baisan iPodtoi bolood umnuhuu bodvol hamaagui goy baina. Urd ni bi yu hiij denshand yavdag baisan yum boloo :)

Tuulai

3 sariin 5naas tuulai tejeej ehelsen yum. Neleen udaan muruudsun husel mini biyelsen. Nerima takanodai buudlaas holgui orshih '' 空飛ぶうさぎ '' (sora tobu usagi) hemeeh delguurees bunnygaa avsan. Ter hamgiin sergelen ni baisan. Bas tursun udur ni duugiinhtai adilhan bsan yum.

Ih huurhun bultger userheg bas zuulhun. Hair hurem uhuurdum haaya jaahan uur hurgedeg:)

Bas idemhii:) tsag urgelj l idej baidag......Tuulai uvsun tejeelt amitan bolohoor tuuniig hataasan uvs bas tuulainii tejeeleer l hoolloj baigaa. Odoo arai l jijighen baigaa bolohoor luuvan baitsaa idej chadahgui baigaa. Harin haaya uramshuulliin jurmaar hataasan pineapple ugdug yum. Terendee ih durtai. Ug ni bagad ni chiherleg yum bitgii ih uguurei gej zuvlusun bolovch hair hureed haaya ideh geed baihaar ni udurt 2,3iig ugchihdug yum.

Urjigdaraas usnii savnaasaa uuj sursan. Anh irehdee terneesee uuj suraagui tavgand us hiigeed uguhleer biye norgood daarchih geed bas neg ih sain uuj uguhgui sanaa zovooj baisan yum.Ugluu sereed usnii savnaasaa uuj baihiig ni haraad uneheer bayarlasan shuu. Amitan tejeeheer udur bur uur uur yum tohioldoh yum. Sonirholtoi.

Torond ni urgelj bailgaad baihaar uruvdmuur sanagdaad udurt neg udaa gargaj tavidag. Aimar hurdan, hudulguuntei, bas dursgui tuulai. Uruun dunduur guij garna. 2 davhriin 4 toot tiim ch tom uruu bish l dee. Tatami 4,5 gej tootsogddog yum.

Odoo gadaa huiten baigaa bolohoor gadaa avch garj chadahgui baigaa. 1 l udaa garsan. Daarahleeree gedes ni ayguirheed baas ni shingereed baidag yum. Sanaa zovood baidag.

Harin tuunii huvid uruu maani tiim ch dulaahan bish bololtoi. Heater avch ugsun yum.
Harin uchigdur baga zereg bath time hiisen. Usnii senseer hataagaad brushaar samnasan:)
Usnaas aigaad namaig jaahan samardsan:)Argagui l dee anh udaa usand orj baigaa yum chini. Tegeed bas unuudur hunjil deer mini sheechihlee. Odoo buvar buvar geed yum idej bgaa ni sonsogdoj baina. Uneheer hair hurmeer shuu Usa chan.

Ehlel

Ingeed blog bichij eheldeg yum baijee. Shunu dund ingej suudag hun uur baidag bolov uu. Yutai ch gesen ehelsen yumaa urgeljluulehdee taaruu bi bichij baigaa bolohoor ene blog tsaashdaa her udaan urgeljlehiig medehgui yum. Yamarch baisan ehlel........

Minii neg naiz nadad ingej helj baisan yum.
-Yumiig ehluulne gedeg 50%iig ni hiisentei adil.

Hervee tiim bol bi tun ch olon yumiig 50%iig ni hiisen dee.
Negative joke:)

Harin ene bol minii hamgiin durtai ug:
-人生は掛け算だ。君がゼロなら意味ない。
(Amidral bol urjuuleh. Chi uuruu teg bol yamar ch utgagui.)

Tegiig hedeer ch urjsen teg l garna. Amidrald chini yamar ch bolomj chance oldson ter buhen teg l bolj hotsorno. Yamar ch utgagui.

Bi uuriiguu 1 gej bodoj baina. Ihevchlen l 1 baidag. Haaya uneheer hicheegeed 1,5 ch yumuu 2 boloh bolomjtoi. Unuug hurtel 2 baihiin tuluu, 2murtluu 3bolohiin tuluu zutgeseer irsen olon humuusiig medne. Ted neg bol gyalalzaj neg bol buur untran muhdug. Medeej 2 bolon 3 baisan uyiinh ni shagnal tedend uldene.

Harin 1 bol 1 heveeree l urgeljildeg. Bi 2 yadaj 1,5 baimaar bna.

Ta nar uursdiiguu hed gej bodoj baina?